lauantai 3. kesäkuuta 2017

Kontaktissa etänä

Kouluissa on tänään laulettu Suvivirttä. Kansalaisopistoissa varsinainen lukukausi päättyy huomattavasti aiemmin, mutta työ jatkuu seuraavan lukuvuoden suunnittelun ja henkilökunnan oman kouluttautumisen merkeissä. Muun muassa digi-projektiamme koko kevätkauden eteenpäin luotsannut digitiimi on järjestänyt kevään aikana useampiakin koulutustilaisuuksia, joissa on perehdytty milloin minkin sovelluksen hyödyntämiseen.

Digitiimi on koostunut pääasiassa määräaikaisista työntekijöistä Heistä on hyvästelty jo kaksi jäsentä, ja kolmaskin on lähdössä ennen juhannusta. Työntekijät ovat osoittaneet tarpeellisuutensa, mutta projekti on projekti. Niitä tulee ja menee, ja projektin loppumisen jälkeen asian tulisi jäädä elämään päätoimisten työssä.

Joskus se ei kuitenkaan onnistu ilman lisävoimia. Olemmekin esittäneet kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johdolle vankkoja perusteita puoli vuotta kokeilemamme järjestäjä-vakanssin vakinaistamiselle. Työväenopistolle on asetettu kymmenen prosentin digitarjooman tavoite. Puolen vuoden tarkastelun tulos on, että digitaalisuuden haltuunottaminen ja käyttö streamausten ja verkkoa hyödyntävien kurssien muodossa ei onnistu nykyresurssein. Erityisesti luennointi läsnäoleville ja ja yhtäaikainen suoratoisto etäyhteydessä oleville edellyttää paikalle teknistä henkilöä. Myös verkkoa hyödyntävien kurssien lisäämisessä asiaan perehtynyt tekninen henkilö on omiaan lisäämään tuntiopettajien henkistä selkärankaa.

Digitaalista kontaktia lisätään myös asiakaspalvelussa. Tulevana maanantaina (5.6.2017) otetaan työväenopiston kotisivuilla käyttöön chat-palvelu: "Hei, kuinka voin auttaa?" Mikäli opistosihteerit eivät ole tavoitettavissa, ei chat-ruutu tule näytölle. Chatin käyttöä, toimivuutta ja tarvetta testataan toimiston aukiollessa arkipäivisin klo 9.00 - 15.00. Käyttökokemuksia tullaan arvioimaan lokakuun alkupuolella. Toivottavasti asiakkaiden kokemukset tulevat olemaan hieman paremmat kuin Vapa median chat-palvelujen arvioinnissa.

perjantai 19. toukokuuta 2017

Osaamisen osoittaminen kansalaisopisto-opintoihin?

Kansalaisopistojen Liitto järjesti tänään teemapäivän osaamisperusteisuudesta. Päivän aikana kuultiin pohdintoja siitä, kuinka osaamisperusteisuus sopii kansalaisopistoihin. Osaamisen tunnustamisessa istutetaan opiskelijaan perusta elinikäisen oppimisen asenteelle - lähtökohta on siten kuin vapaata sivistystyötä määrittelevässä laissa.

Osaamisperusteisuudessa arviointi on avainasemassa. Osaamisen kehittymistä arvioidaan ennen oppimista, oppimisen aikana ja oppimisen jälkeen. Sitä, mitä arvioidaan, sitä opetetaan ja opitaan. Opetussuunnitelmaperusteiseen opetukseen, kuten taiteen perusopetukseen, malli on helposti istutettavissa. Mutta kuinka muussa opetuksessa, jos lähtökohtana on, että kansalaisopistoissa opetuksesta ei anneta arviointeja?

Petäjä-opiston apulaisrehtori Olli Ruohomäki korosti, että kansalaisopistossa osaamisperusteisuutta ei kannata liittää arviointiin vaan kurssisuunnitteluun. Nykyisin opiskelija tulee monelle kurssille otsikon perusteella. Silloin arviointi ei ole keskiössä. Jos kurssin tavoitteita ja sisältöjä puretaan aiempaa tarkemmalle tasolle, on tilanne toinen. Jokaisella opettajalla on mielikuva siitä, mitä kurssilla tulisi oppia. Jokainen heistä tekee havaintoja oppilaistaan pystyäkseen kohdistamaan opetustaan paremmin. Eli ajatus arvioinnista ei ole uusi - sitä ei vain pureta sanoiksi tai numeroiksi.

Kansalaisopistojen todistuksista näkee lähinnä tuntimäärän, jonka opiskelija on ollut kurssilla. Entäpä, jos opettaja lyhyesti pohtisi - osaako opiskelija kurssin jälkeen sen, mitä oli tarkoitus? Suunnittelijaopettaja Marja Kittelä Wellamo-opistosta on yksi osaamisen tunnustamisen uranuurtajista kansalaisopistopuolella. Hänen kiinnostuksensa kohdistui siihen, kuinka kansalaisopiston opintoja saataisiin paremmin tiedostetuksi. Wellamo-opistossa onkin luotu jo merkittävä digitaalisten taitajamerkkien arsenaali.

Omnian kehittämispäällikkö Minna Strömin mielestä tulevaisuuden ammatillinen koulutus tulee tunnustamaan kansalaisopiston opinnot osaksi ammatillisia opintoja ja tutkintoa: "Itse asiassa kansalaisopiston esitteen tulisi jatkossa olla jokaisen opon pöydällä." Kyse on ammatillista kehittymistä tukevien opintojen hahmottamisesta.

Nouseeko nyt esiin kysymys:”Eikö vapaa sivistystyö ole enää vapaata?” Ei arvioinnin tarvitse kahlita kurssisisältöjen monimuotoisuutta. Opinnot ovat edelleen hyvin vapaita, mutta opintojen vertailtavuus ja tunnustaminen edellyttää jonkinlaista arvioitavuutta. Sähköiset merkit taas ovat nykypäivää ja niiden merkitys ja suosio on koko ajan kasvanut. Asian edistäminen voisi hyvin olla osa työväenopiston digiaskeleita.


lauantai 6. toukokuuta 2017

Toiminnasta tiedottaminen

Menneitä kahta viikkoa on projektin näkökulmasta sävyttänyt ulkoinen tiedottaminen. Jos tiedottamista tarkastellaan suhteessa hankehakemukseen, keskustelumme liikkuu edelleen asiakaspalvelun puolella, vaikka hankkeen tavoitteisiin nähden ehkä hieman marginaalissa.

Työväenopiston vuoden 2016 toimintakertomus julkaistiin kuluneella viikolla. Toteutimme hankkeen puitteissa viimein viestintäsihteerimme viiden vuoden ajan ylläpitämän toiveen lehtimäisesti avautuvasta verkkojulkaisusta aiempien PDF-tiedostojen sijaan. Julkaisun jälkeen kaipasin hetken vanhaa tapaamme tehdä julkaisuja, koska niitä saattoi huoletta korjata ensimmäisen julkaisun jälkeenkin - toisin kuin ulkopuolelta ostettua formaattia. Mutta toisaalta - ehkäpä nyt voisimme järjestää kilpailun: Kuinka monta kirjoitusvirhettä löydät.

Julkaisumuotojen lisäksi olemme käsitelleet kotisivujamme. Sivut siirtyvät syksyllä julkaisujärjestelmässä uudempaan versioon. Sen myötä sivujen ulkonäköä ollaan hieman uudistamassa ja saamme muutamia uusia toimintoja. Muutosten myötä tarkastelemme sivujen esteettömyyttä ja lisäämme esimerkiksi kuvien alt-tekstejä ja RSS-syötteen eli lukijaohjelman.

Kotisivumme ovat Tampereen kaupungin kotisivujen alaiset, ja olemme joskus saaneet palautetta, että tietojemme löytäminen ei ole täysin esteetöntä. Ongelma johtuu siitä, että vaikka työväenopisto on organisatorisesti osa kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja, kaupungin kotisivuilla sijaitsemme päivähoidon ja koulutuksen alla avoimen opetuksen sivuilla. Toisaalta panostammekin enemmän omien sivujemme löytämiseen suorimman reitin kautta.

Kotisivujen tarkastelun lisäksi testailemme edelleen some-kanaviamme. Joko sinä olet löytänyt Facebookimme ja Instagramimme?

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Kantapään kautta

Kannatan tietotekniikan ja digitalisaation hyväksikäyttöä, mutta joskus sekin näyttää nurjat puolensa. Vaikka vastoinkäymiset aiheuttaisi itsekin, tulee silti pohtineeksi, onko entinen tapa sittenkin parempi kuin pussillinen uusia.

Kuluneella viikolla työstin puolivalmiina saamaani työväenopiston toimintakertomusta. Olin saanut etätyönä tehdyksi sen viimeistä sivua vaille valmiiksi. Seuraavana aamuna työpaikalle tultuani sain tarvittavat tiedot tehdäkseni työn loppuun. Ryhdyin työstämään viimeistä taulukkoa, ja avasin yhtäaikaa toimintakertomuksen liittääkseni siihen aikanaan kuvaksi muutettavan tiedoston. Päivä kuitenkin meni toisin kuin olin ajatellut, enkä ehtinyt toimintakertomuksen pariin, ennen kuin olikin jo aika rientää junalle. Mitä siinä vaiheessa tapahtui, on vieläkin epäselvää. Tiedän poistaneeni tikun, jossa taulukko oli, niin kuin ohjeissa sanotaan. Mutta vedinkö toimintakertomustikun koneesta tiedoston ollessa auki vai kiinni? Sitä en muista, vaikka kuinka yritän. Aiemmin en ole juuri koskaan vetänyt tikkua edes sammutettuna pois ennen lupaa. Yhtä kaikki: illalla yrittäessäni tehdä toimintakertomusta loppuun, tiedosto ei enää auennut. Ohjelma herjasi kerta toisensa jälkeen armotta, että tiedoston palauttaminen ei onnistu.

Tietotekniset taitoni pääasiassa yrityksen ja erehdyksen kautta oppineena olin nyt saanut uuden opetuksen. Järjestäjämme antoi sille nimenkin: korruptoitunut tiedosto. Never heard. Mutta kyse on tiedostosta, johon siirron, kopioinnin, säilytyksen yms. yhteydessä on tullut ei-toivottuja muutoksia, eli tiedosto on mennyt rikki. Ja vaikka tiedostoa analysoitiin ja yritettiin korjata, lopputulos oli, että tehty työ oli aloitettava alusta. Seuraavan kerran muistan varmistaa, että muistitikku on pysäytetty ja turvallisesti poistettavissa. Ja toivottavasti maltan tehdä myös varmuuskopioita riittävän usein. Onneksi nyt olin tallettanut työstämäni tiedoston eri nimellä kuin se saadessani oli. Siten viestintäsihteerimme työstämä tiedosto oli vielä tallella.

Hukkaan heitetty työ harmitti, mutta se ei kuitenkaan saanut aikaan paniikkireaktiota. Koemme joskus, että aika on tiukalla ja teemme ratkaisuja, jotka saavat aikaan ketjureaktioita. Näin lienee käynyt tikkuni kanssa. Asiakkaiden kohdalla sen on huomannut kurssimaksujen maksamisen yhteydessä. Moni osaa jo varata pankkitunnukset ilmoittautuessaan ja siirtyä suoraan Vetuma-maksamiseen verkkopankkiinsa. Mutta asiakkaiden kertomusten perusteella maksamisen jälkeen syystä tai toisesta ei maltetakaan odottaa siirtymistä takaisin ilmoittautumissivuille, ja silloin voinee joissakin tapauksissa käydä niin, että maksettu maksu ei kirjaudukaan ilmoittautumisohjelmaan. Yritin demonstroida tilanteen, mutta tällä kertaa maksujeni kirjautuminen onnistui - odotinpa paluuta tai en.

Aina toimintojen epäonnistuminen ei ole itsestä tai omista toiminnoista kiinni. Välillä yhteydet tökkivät, tekipä mitä tahansa. Silloinkin on parempi vain hengähtää syvään, laskea kymmeneen ja löytää asian positiiviset, tai ainakin humoristiset, puolet. Opettajalle se voi aiheuttaa hieman ylimääräisiä sydämentykytyksiä ja jopa paniikkia, mutta siitäkin ammattitaitoiset opettajamme - jopa atk-kurssien tuntiopettajat, ovat luovuudellaan selvinneet. Nostan hattua: tekniikka ei aina toimi, oma pää ei aina toimi, mutta katse on edelleen eteenpäin.

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Valhe, emävalhe, tilasto?

Viimeinen kaksi viikkoa on eletty digimaailmassamme hieman hiljaiseloa. Työväenopistossa on menossa ensi syksyn, ja osittain jopa koko seuraavan lukuvuoden, kurssien suunnittelu. Mutta pientä digitaalista kehitystä tapahtuu edelleen. Uusin niistä on tilastojen ihmeellinen maailma.

Olemme vuosittain tarkastelleet erilaisia määrällisiä tekijöitä kurssilaisistamme. Tiedot olemme saaneet kurssihallinto-ohjelmastamme. Näitä tilastoja voi tarkastella muun muassa toimintakertomuksistamme. Nyt laajensimme näkökulmaa ja otimme käyttöön Google Analyticsin kotisivujemme kävijätarkasteluihin . Sen avulla pääsemme jollain tavalla käsiksi siihen, olemmeko kiinnostavia, ja mitä tietoa potentiaaliset opiskelijamme meistä etsivät.

Huhtikuun ensimmäisen viikon tarkastelu osoittaa, että kotisivuillamme oli vieraillut 3030 katselijaa. Puolet vierailijoista poistui sivuilta välittömästi. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että linkki kurssien ilmoittautumisohjelmaan on heti etusivullamme - ilmoittautumisethan ovat edelleen menossa. Sitouttamiseen eli sivuilla viipymiseen tarvittaisiin jotain muutakin.

Uudet vierailijat pysyivät sivuilla hieman kauemmin, mikä on tietysti luonnollista siksikin, että uudella menee kauemmin etsiä tarvitsemansa tieto. 56,4 % oli ensi kertaa sivuillamme vierailevia. Yhdessä istunnossa vierailija viivähti sivuillamme hieman vajaat kaksi minuuttia ja yhden istunnon aikana vierailtiin 2,5 sivulla.

Kolmasosa liikenteestä tapahtui mobiililaitteilla ja vajaa 9 % tablet-laitteiden avulla. Silloin, kun sivuilla viihdyttiin kauemmin, vierailu tapahtui useimmiten pöytäkoneella. Pisin istunto sivuillamme oli unkarilaisella vierailijalla, joka viivähti kahdeksan sivun matkallaan lähes 22 minuuttia. Mielenkiintoista oli se, että n. 11 % vierailijoista englanninkielisiä. Mahtoivatko he löytää kaipaamansa tiedon?



lauantai 25. maaliskuuta 2017

Pedagogisen kehittämisen digiaskelia?

Menneellä viikolla pohdin kymmenen vuoden työhistoriaani työväenopistossa ja peilasin sinä aikana näkemiäni pedagogisen kehityksen askelia. Menneen ajan linja kiteytyy hyvin myös työväenopiston digi-projektissa, jossa on tähän mennessä kehitetty lähinnä erilaisia hallinnollisia toimintoja. Useimmissa niistä vetoapuna ovat toimineet konsernihallinnon tarpeet.

Mutta millaisin askelin lähdemme lähestymään digi-projektimme pedagogista kehittämistä? Kaikkien oppilaitosten digiloikka ei voi olla samanlainen, toteaa Tuominen ja korostaa, että digitalisaatio on pitkä prosessi, enemmänkin tutkimusmatka kuin yksi loikka. Täytyy löytyä visio, miten digitalisaatio muuttaa toimintaa.

Digitalisaation hyödyntämisestä kansalaisopistoissa on tarkasteltu mm. Nurmelan toimittamassa Kansalaisopistojen tulevaisuusvisiossa. Somen käyttöä käsitellään useassa artikkelissa. Muun muassa Naulanen antaa esimerkkejä siitä, kuinka somea voidaan hyödyntää opetuksessa. Hänen mielestään Skype on kielen oppimisessa lähes korvaamaton, kun halutaan kommunikaatio virtuaalisesti ja kehittää kielitaitoa. Lisäksi suurimmissa verkostoissa on kielen harjoittelemista varten sivuja, joiden tarkoituksena on tarjota mahdollisuus kommunikoida paikallisten ihmisten kanssa. Esimerkiksi Twitterin kautta voi harjoitella vierasta kieltä olemalla yhteydessä paikallisiin ihmisiin heidän äidinkielellään.

Professori Päivi Häkkisen mukaan tekniikka voi rikastuttaa sekä oppimistilanteita että työskentelytapoja, ja sen avulla aktivoivaa pedagogiikkaa voidaan toteuttaa hyvin yksinkertaisin menetelmin. Oleellista on myös opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mainitsemat työstään innostuneet opettajat. Tämä kaikki toteutuu Kielitiimimme osaprojektissa. Tiimi on ottanut tavoitteekseen vastata haasteeseen ja kokeilla opetuksen rikastamista digitaalisin keinoin. Tiimin tavoitteena on monipuolistaa tuntityöskentelyä nykylaitteilla sekä tehostaa ohjaamista vinkeillä, linkeillä ja kotityöskentelyn ohjaamisella sekä kieltenopettajien vertaismentoroinnilla digityöpajoissa. Odotan mielenkiinnolla mitä tuleman pitää.

Yleisluentojen toteutuksen konkreettinen digiaskel otettiin 21.3.2017, jolloin työväenopiston ensimmäinen virtuaalinen luento näki päivänvalon. Suurkiitos luennoitsijalle, toteutuksesta vastanneille ja virtuaalisesti mukana olleille - jatkoa seuraa.






lauantai 11. maaliskuuta 2017

Ilmoittaudu netissä

Suomen hallitus on hallitusohjelmassaan määritellyt, että julkiset palvelut rakennetaan ensisijaisesti digitaaliseksi. Jouni Laineen mukaan digitalisaation jarruna on syvälle juurtuneet palvelujen tuottamisen tavat ja kaikki ei-sähköiset kanavat, jotka ovat edelleen olemassa ja estävät määrätietoisen ohjaamisen digitaalisten kanavien käyttöön. Digitalisointi edellyttää prosessien suunnittelemista täysin uudelleen.

Kansalaisopistojen yksi suurimmista asiakaspalvelutoiminnoista on kursseille ilmoittautuminen. Kaupungin linjauksia noudattaessaan työväenopisto on vuosi vuodelta lisännyt opiskelijoiden mahdollisuutta ilmoittautua netin kautta. Asiakkaan näkökulmasta voisi ehkä todeta, että käyttäen sekä keppiä että porkkanaa. Vähittäiset lisäystoimet ovat aiheuttaneet sen, että ilmoittautuminen on ollut joka vuosi hieman erilainen. Niinpä eilisessä työpalaverissa päädyimme pitkällisen keskustelun jälkeen siihen, että siirto täyteen digiaikaan tehdään yhdellä harppauksella: Ensi syksystä alkaen kaikille syksyn kursseille voi ilmoittautua netissä elokuun alusta ja kevään kursseille joulukuusta alkaen. Syksyn kurssit ovat nähtävissä sekä kotisivuille vietävässä sähköisessä esitteessä että ilmoittautumisohjelmassa jo juhannuksen jälkeen. Paperinen kurssiesite jaetaan entiseen tapaan elokuun puolessa välissä.

Koska tavoitteena on ohjata ilmoittautujat nettiin, puhelinilmoittautuminen alkaa vasta 21.8.2017. Useimmille kursseille ehtii oikein hyvin ilmoittautua vielä silloinkin. Suosituimmille kursseille ilmoittautuja saa paikan kuitenkin vain netin kautta, kuten on todellisuudessa ollut tähänkin asti - puhelimitse ilmoittautuminen on sen verran hidasta, että vain muutama asiakas ehditään palvella ennen kurssien täyttymistä.

Kurssien maksamiseenkin on kevään aikana saatu digijoustoa. Ellei asiakas maksa kurssia ilmoittautumisen yhteydessä, hän voi palata maksulinkin kautta maksamaan kurssin aina kurssin alkamiseen saakka. Maksulinkki löytyy asiakkaan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen lähetetystä kurssivahvistuksesta. On kuitenkin muistettava, että mikäli on ilmoittautunut useammalle kurssille yhtä aikaa, maksulinkki sulkeutuu ensimmäisen kurssin alkaessa.

Myös alennuksen voi hakea sähköisesti, tosin tällä hetkellä siihen tarvitaan vielä sähköposti. Lomake voidaan täyttää koneella ja liittää sähköpostiin työväenopistolle lähetettäväksi. Jos kyse on työttömän alennuksesta, pyydetyn liitteen voi lähettää samassa sähköpostissa hakemuksen kanssa. Kun hakemus on käsitelty työväenopistolla, asiakas saa siitä tiedon sähköpostilla, ja sen jälkeen hän voi maksaa alennetun kurssimaksun kurssi-ilmoittautumisen vahvistusviestissä tulleen maksulinkin kautta.

Askel on toiminnallisesti merkittävä. Vaikka toimintatapaa on käytetty jo joissakin muissa kansalaisopistoissa, olemme hieman huolissamme heistä, joilla ei vielä ole nettiä. Onneksi Tampereella on kirjastoissa yli 100 asiakaskonetta, joita voi varata ilmoittautumisten avautumisajankohdaksi. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mitä tuleman pitää.