perjantai 16. syyskuuta 2016

Samoilla sovelluksilla pedagogiikkaa ja hallintoa

Kulunutta viikkoa on värittänyt Tampereen kaupungin Digiroadmapin käsittely. Digitalisoinnin suuntaviivoissa tavoitellaan mm. rutiinipalvelujen toteutusta digitalisoituna etäpalveluna sekä palvelujen markkinoinnin ja viestinnän muuttamista sähköiseksi vuoteen 2025 mennessä. Myös vapaan sivistystyön opetustarjonnan digitalisointi on mukana listalla. Hurja tavoite, vaikka tähtäin onkin vasta vajaan kymmenen vuoden päässä.

Työväenopiston digitaalisen toimintaympäristön hankkeen askelmerkit johtavat samaan suuntaan kuin Digiroadmap. Vaikka tavoitteemme ei ole opetustarjonnan totaalinen digitalisointi, erilaisten alustojen, ohjelmien ja sovellusten hyötykäyttö on väistämättä edessä. Siksi työväenopistostakin on lähdetty mukaan Hämeen ammattikorkeakoulun ja Kansalaisopistojen Liiton yhteistoiminnassa toteutettuihin Verdia-koulutuksiin.

Tämänpäiväisessä koulutuksessa opiskelimme kuinka uudenlaisia esitystekniikoita voi käyttää opetuksen tukena. Kuvien hyötykäyttöön perehtyminen ja sovellusten pintapuolinenkin harjoittelu osoittivat, että edessä oleva tie voi olla pitkä ja kivinen. Sovellusten käytön opiskelu ei sinällään ollut vaikeaa, mutta mistä ottaa se aika, jonka niiden omaksuminen vaatii? Ja kuinka juurruttaa uudet tavat työyhteisöön? Alkuun pääseminen edellyttää, että innostus asioihin tutustumiseen lähtee työntekijöistä itsestään. Kaikkea ei voi eikä ennätä tehdä työajalla. Siksi innostukseen johtavan uteliaisuuden synnyttämisessä voi olla vielä tekemistä.


Canvan harjoittelua
Henkilökohtainen näkökulmani sovellusten tarkastelussa on pedagogisen rikastuttamisen lisäksi myös hallinnollinen elävöittäminen. Uudenlaiset esitystekniikat ja muutkin opetushenkilöstölle digitaalisuuteen liittyvät koulutukset antavat eväitä myös hallinnon ja asiakaspalvelun tehtäviin. Loppujen lopuksi välineet ovat kaikilla samat, ja tavoitteetkin - ainakin jossain määrin.



perjantai 9. syyskuuta 2016

Opetusta verkkoon

Tänä syksynä työväenopiston tavoitteena on saada digihankkeelle selkeät suuntaviivat ensi vuoden kokeiluja varten. On siis aika ryhtyä paloittelemaan norsua. Tuntuu hyvältä aloittaa se tarkastelemalla mitä muualla on tehty.

Joissakin opistoissa on tartuttu jo molemmin käsin kiinni verkkoon. Mäntsälän kansalaisopisto näytti tietä hallinnon puolella siirtämällä ensimmäisenä opistona kurssihallintajärjestelmänsä verkkoon. Kyseinen HelleWi-kurssihallintajärjestelmää on nykyisin suosituin kansalaisopistojen käytössä oleva järjestelmä, jonka kautta sadat tuhannet opiskelijat varaavat paikkansa kursseille ympäri Suomea. HelleWin mahdollisuuksia mekin pyrimme hyödyntämään entistä enemmän: sähköinen päiväkirja ja sen mobiili versio, sähköiset arviointilomakkeet, taloushallinnollisten liittymien käyttö, siirtotiedostot jne.

Myös verkko-opetus ja etäluentojen järjestäminen ovat kansalaisopintojen koulutustoimijan íntresseissä. Esimerkiksi Omniaan kuuluvassa Espoon työväenopistossa on viety verkkokurssien toteuttamista eteenpäin määrittelemällä tietty tuntimäärä käytettäväksi vain online- ja verkkokurssien käyttöön. Niin ikään monissa muissa kansalaisopistoissa opetetaan eri aineita lukuisilla verkkokursseilla. HelleWi-opistojen Linnunradalta löytyykin satoja verkkokursseja, jo pelkästään 250 km:n säteellä Tampereesta on 203 verkkokurssia. Tampereen seudun työväenopisto toteuttaa niistä kaksi.

Myös yleisluentojen verkkovälitteisyys on tullut jäädäkseen. Turun suomenkielinen työväenopisto on tarjonnut osaa luennoistaan etälähetyksinä keväästä 2015 alkaen. Muun muassa muut oppilaitokset voivat tilata heiltä luentoja näytettäviksi. Monissa muissa kansalaisopistoissa on tarjolla verkkoluentoja yksityisille oppilaillekin joko ilmaiseksi tai maksua vastaan.

Verkkoon siirtymisen myötä vapaan sivistystyön tavoitettavuus paranee. Opiston sijainnilla ei ole enää merkitystä, jos opintoihin osallistutaan pelkästään verkossa. Toisaalta muutaman illan voi ehkä matkustaakin parin tunnin päähän, jos muu osuus kurssista on verkossa. Lisäksi heille, jotka arvostavat fyysistä läsnäoloa, on tarjolla kursseja suhteellisen lähellä, ja ehkä he hyödyntävät verkossa olevaa materiaalia kertaamiseen ja itseopiskeluun. Mahdollisuuksia on monia, kunhan opistoilla on tahtoa, kykyä ja resursseja lähteä mukaan yhteiseen virtuaaliseen kansalaisopistoon.